Normilenkki ja automaatio

Tuossa fillarilenkillä ollessani pähkäilin "pienessä" päässäni että miksi uraudun aina samalle lenkille tai lenkeille. Mun normi fillarilenkki iltaisin on tuo reilu 30km jota olen polkenut nyt jo kolmatta kesää/kautta. Tosin viikonloppuisin aikataulujen salliessa olen ajellut Keurusselkää ympäri. Tulin johtopäätökseen että urautuminen johtuu rutiinista. Tiedän koska vaihdan isompaa vaihdetta, tiedän koska syke nousee, tiedän koska syke laskee, tiedän koska kiihdytän, tiedän koska jarrutan, tiedän vaistomaisesti. Pystyn ajamaan nuo lenkit mielessäni. Rutiinista tulee automaatio. Automaatio on liike johon kuuluu tietyissä kohtaa erilaista rasitusta automaationa. Liike pysähtyy kotipihaan mutta automaatio jatkuu hyvään oloon.
Sama juttu on muuten tuon uimisen kanssa. Sehän on tasaista puurtamista. Hyvin erilaista pyöräilyyn. Mutta siinäkin liikkeestä tulee automaatio. Yleensä ensimmäinen puoli kilometriä menee automaation hakemisessa. Automaatio ottaa vallan pikkuhiljaa puolen kilometrin ja kilometrin välissä. Kilometrin jälkeen toinen meneekin sitten ihan automaation vallassa. Siinä tilassa jatkaisi helposti kahden kilometrin jälkeen mutta esiin astuu energian tarve. Energia onkin sitten oma aiheensa.