Jokaisen paras hetki on kotiinpaluu. Paluumatka tosin saattaa olla hyvinkin puuduttava odotteluineen, yölentoineen, vaihtoineen ja ajeluineen. Eilen setti kesti reilun 14h. Tottahan se menee kun tietää pääsevänsä kotiin.
12 päivää, kolme maata, 4 eri kaupunkia ja tuo palumatkaa niin täytyy sano että nyt on hieman puutunut olo.
Comfortably numb, so to say.
Mukava olla takaisin kotona Mäntässä. Mukava olla arkisissa puuhissa perheen parissa. No ainakin sitten kun tämä puutuminen helpottaa :)
Eilen vedin jo sählyä oikein mukavassa paikallisessa herraseurueessa, tässä nyt mennään norppien kanssa Jyväskylään pulimaan. Illalla on vielä synttärijuhlat edessä.
Papa is a rolling stone.
Keski-ikäisen miehen ajatuksia ja havaintoja omasta elämästä ja ympäristöstä matkan varrelta. Thoughts and observations of a middle-aged man along the way. Joskus suomeksi and sometimes in english.
lauantai 27. huhtikuuta 2013
A sort of homecoming
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti